Q&A

Kyllä vaatii. Hyvin suoritettuna nukutus on rauhoitusta turvallisempi ja se on ehdottoman välttämätön huolelliselle ja kivuttomalle hammashoidolle. Ilman nukutusta hankalia tai kivuliaita kohtia ei päästä tutkimaan tai hoitamaan ja hammaskivenpoisto jää pintapuoliseksi ja kosmeettiseksi, johtaen ongelmien pahentumiseen ja lisääntyneeseen kipuun. Hammaskivenpoisto on tästä syystä myös Ruokaviraston kannanoton mukaan varattava vähintään rauhoituksessa tehtäväksi.

Ikä ei koskaan ole este nukutukselle, mutta terveydentila on hyvä selvittää mahdollisimman huolella aina kun lemmikki on seniori-iässä tai varsinkin yli 12-vuotias. Tämä voi tarkoittaa laajempia verikokeita ja/tai sydänultraa tai keuhkojen röntgenkuvia. Vanhin hammaspotilaani on ollut 19-vuotias koira jonka kanssa kaikki meni hyvin. Kaikki ansaitsevat kivuttoman suun mutta kukaan ei sen enempää kuin seniori-ikään ehtinyt lemmikki!

Kyllä, hammasröntgenkuvat ovat tärkeitä hampaiden kunnon arvioimiseksi. Tutkimusten mukaan, jos hammastarkastuksessa ei havaittu poikkeavaa, hammasröntgenkuvista löytyi merkittäviä löydöksiä 27,8%:lla koirista, 41,7%:lla löydöksiä, jotka on hyvä tietää mutta eivät vaadi toimenpiteitä. Jos hammastarkastuksessa oli havaittu jotain jo etukäteen, hammasröntgenillä saatiin lisälöydöksiä 50%:lla koirista. Silti hammasröntgen ei ole kaiken kattava, rtg näkee luukadon vain jos yli 30-40% luusta on menetetty (Verstraete et al 1998).

Ennen nukutusta kyselemme potilaan historiasta kaikenlaista ja eläinlääkäri tekee yleistutkimuksen jonka perusteella suunnitellaan lääkevalinnat. Koko toimenpiteen ajan nukutusta valvoo kokenut ja koulutettu klinikkaeläinhoitaja apunaan laadukkaat ja ajanmukaiset anestesia- ja valvontalaitteet (mm. verenpaine, sydämen syke ja sähkökäyrä EKG, lämpö, kudosten happisaturaatio ja uloshengitysilman hiilidioksidipitoisuus). Tämä vapauttaa eläinlääkärin tekemään toimenpiteensä turvallisesti ja aikaa tuhlaamatta. Toisen infuusiopumpun tai ruiskupumpun avulla on myös mahdollista laittaa mm. mahdollisen verenpaineen laskuun korjausta tai kipuinfuusio tai elektrolyytti- tai sokerilisää. Kemian analysaattorilla saamme tutkittua verikokeista mm. munuais- ja maksa-arvot, proteiinit, sokerin ja elektrolyytit, pikasokerimittarilla on helppo tarvittaessa seurata anestesian aikaista verensokeria tiuhempaan. Meillä panostetaan myös heräämövalvontaan emmekä koskaan kotiuta vielä tokkuraista lemmikkiä. Saat mukaasi huolellisesti täytetyn anestesianvalvontakaavakkeen, joka on tallennettu potilaskortille myöhempää tarvetta varten.

Lääkkeet ja niiden käyttö kehittyy kokoajan ja jatkokoulutus on erittäin tärkeää, niin eläinlääkärille kuin hoitajallekin. Eläinlääkäri Marja Hassi on käynyt lukuisilla kotimaisilla anestesialuennoilla ja syventänyt osaamistaan myös useamman kerran ulkomailla.

WSAVA Global Dental Guidelines on kaikkien saatavilla oleva kansainvälinen hammashoitosuositus joka perustuu alan huippujen tekemiin tutkimuksiin. Hammasongelmien yleisyyden vuoksi ensimmäistä hammashoitoa suositellaan kissoille ja pienille koirille jo viimeistään 1-vuotiaana ja isoillekin koirille viimeistään 3-vuotiaana. Tämän jälkeen hammashoito nukutuksessa on yleensä tarpeen 6-24 kk välein, hampaiden tilanteesta ja kotihoidosta riippuen. 

Kaikista tärkein ja parhain kotihoito on päivittäinen hampaiden harjaus. Ei meille ihmisillekkään ole sitä korvaavaa tuotetta. Kaikenlaisia veteen ja ruokaan lisättäviä aineita löytyy pilvin pimein, kuten myös erilaisia pureskeltavia herkkuja. Jos haluat tarkemmin tietää, mikä hyöty jostain tuotteesta on, katso onko sillä VOHC-hyväksyntä ja mihin se perustuu (www.vohc.org). Lyhyesti sanottuna tietyistä maitohappobakteereista ja merilevävalmisteistä vaikuttaisi mahdollisesti olevan hieman apua ja puruluut auttavat niiden hampaiden alueella, mitä pureskeluun käytetään. Aidot luut voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia mm. hampaan murtuman, joten hampaiden hoidoksi niitä ei voi suositella.  

Hammastarkastus kuuluu aina hammashoitopaketin hintaan, sen voi luotettavasti tehdä vain nukutuksessa. Hammastarkastus on jokaisen hammashoitokäynnin kulmakivi. Hammastarkastuksessa arvioidaan jokaisen hampaan tilanne ja kirjataan ylös sen ympärillä olevan ientaskun syvyys ja PD-luokitus kuten myös muut mahdolliset asiat (hampaan vauriot, poikkeavuudet, mahdollinen kuluminen, liikkuvuus, ahtaus viereisiin hampaisiin nähden, virheasento jne.). PD-luokitus tarkoittaa hampaan tilannetta, ennustetta ja hoidon tarvetta ja yleensä vaatii hammastarkastuksen rinnalle myös hammasröntgenkuvat.

Englanniksi periodontal disease eli ikenen ja hampaan tukikudosten tulehduksen aste. 

PD0 = terve, ei ientulehdusta, ei parodontiittia, hampaan ennuste parodontiitin osalta erinomainen. 

PD1=ientulehdus, ei parodontiittia, hampaan ennuste on vielä hyvä, mutta ientulehdus altistaa parodontiitille. 

PD2=alkava / lievä parodontiitti, korkeintaan 25% luukato. Hampaan ennuste on varauksellinen, aikaisella hoidolla mahdollisesti hyvä ja ilman hoitoa heikko. Ilman hoitoa parodontiitti etenee.

PD3=kohtalainen parodontiitti, 25-50% luukato. Hampaan ennuste on hyvin varauksellinen, suurin osa hampaista joutuu poistolistalle tässä vaiheessa. Joissain tapauksissa tärkeämmän hampaan eteen kannattaa tässä vaiheessa tehdä erityistoimenpiteitä (avoimena puhdistus ja mahdollinen luusiirre GTR guided tissue regeneration).

PD4=vakava / pitkälle edennyt parodontiitti, luukato 50% tai enemmän. Tämä on jo vaarallinen ja kivulias tilanne ja hammas lähes poikkeuksetta joudutaan poistamaan. 

Erinomaisesti! Luonnossa villieläin todennäköisesti kuolisi ilman työkalujaan (riippumatta siitä puuttuvatko ne vai ovatko ne kivun vuoksi käyttökelvottomia) mutta lemmikille hampaaton elämä on aina ehdottomasti kipeitä hampaita parempi vaihtoehto. Mikäli mahdollista, panosta ennaltaehkäisyyn ja suun ja hampaiden terveyteen mutta jos tilanne sitä vaatii, hampaiden poistoa ei tarvitse pelätä tai surkutella.

Et välttämättä mitenkään. Suurin osa asiakkaistani on havainnut hammaskivun vasta hoidon jälkeen, koirat ja kissat ovat mestareita peittämään kipua eivätkä käytännössä koskaan lopeta syömistä sen takia. Tässä lista mahdollisista näkyvistä oireista: muuttunut kontaktin ottaminen omistajaa kohtaan, kuolaaminen, aggressio, vetäytyminen, häiriöt nukkumisessa, vähentynyt turkinhoito, muutokset syömistavoissa, muutokset mieltymyksessä ruoan laadun suhteen (kovasta pehmeään), ruoan lisääntynyt liikuttaminen suussa ja kokonaisena nieleminen, pureskelun välttäminen toisella puolella, maiskutus tai huulien liikutus, hampaiden narskutus, kielen roikottaminen suusta, muutokset leikkimisessä, verta ruoassa, lelussa tai kulhossa, verinen sierainvuoto, niiskutus, naaman hankaaminen, karvan lähtö kuonon alueelta, ruoan pudottaminen, haluttomuus pureskella.

Hampaan puhjettua sen pinnalle kiinnittyy glykoproteiineja ja bakteereita jotka muodostavat biofilmi eli plakin. Sen tahmean töhnän jota löydät aamulla omien hampaidesi pinnalta, vaikka et ole syönyt mitään illan hampaiden pesun jälkeen. Kun tämä plakki mineralisoituu, muodostuu hammaskivi. Puhdistuksen jälkeen plakkia on 3 tunnissa ja hammaskiveä 72 tunnissa ilman kotihoitoa. Plakki ienrajalla ja ientaskussa aiheuttaa ientulehduksen.

• 1 g plakkia sisältää 300 miljoonaa bakteeria noin 400:sta lajista
• 100 miljardia bakteeria poistuu syljen mukana päivittäin
• Osalla ientulehdus ei etene ja osalla etenee parodontiitiksi, tähän vaikuttaa tasapaino bakteerien ja puolustusmekanismien välillä.

Plakkibakteerit ovat 1000 - 1500 kertaa vastustuskykyisempiä antibiooteille ja 500 000 kertaa vastustuskykyisempiä puhdistusaineille verrattuna yksittäiseen bakteeriin (Elder et al. 1995, Socransky et al. 2002, Quirynen et al. 2006).

Tutkimusten mukaan 93% värjäytyneistä hampaista on kuollut, vaikka hammasröntgenkuvassa ei näkyisikään mitään. Jos hampaan ydin tulehtuu ja kuolee (bakteerien pääsyn vuoksi kuten murtumassa tai pitkälle edenneessä parodontiitissa, tärähdyksen tai kuumuuden vaikutuksesta tai muusta syystä), se nähdään hammasröntgenkuvissa viiveellä. Eläessään hampaan ytimen ympärillä oleva kerros muodostaa jatkuvasti hammasluuta. Tulehduksen vaikutuksesta hammasluun muodostuminen voi hetkellisesti jopa kiihtyä ja sitten kun ydin kuolee, hammasluun muodostuminen pysähtyy. Miten se sitten näkyy kuvassa? Aluksi muihin hampaisiin verrattuna ydin saattaa vaikuttaa aavistuksen kapeammalle (yleensä sitä ei kuitenkaan erota) mutta sitten ajan kuluessa muiden hampaiden hammasluun muodostumisen vuoksi kuolleen hampaan ydin jää muita laajemmaksi. Mitä nuorempi eläin on kyseessä, sitä nopeammin ja helpommin ero voidaan havaita (3-6 kuukaudessa). Vanhemmalla eläimellä eron näkeminen voi viedä vuosia ja siksi joskus johtaa turhaan kipuun ja tulehduksen pahenemiseen.

Kruununpidennyksillä tarkoitetaan hampaan oikomista haluttuun suuntaan muovipaikan avulla.

Paras hyöty tästä oikomisesta saadaan, kun hammas on vielä puhkeamassa, mielellään 5–6 kk ikäisenä, ainakin ennen 9 kk ikää. Täysikasvuisella koiralla tulokset saattavat olla huonommat ja/tai pidennyksiä joudutaan pitämään pidempään.

Kruununpidennysten tekeminen on suhteellisen helppoa ja se tehdään nukutuksessa. Hampaan pinta valmistellaan muovipaikalle ja muovipaikka muotoillaan sopivaksi ja kovetetaan valokovettajalla. Joskus yläikenestä saatetaan kovertaa pala pois. Pidennys muotoillaan siten, että se liukuu sopivaan kohtaan taivuttaen ja ohjaten hammasta perässään. Kovaa purtavaa, repimisleikkejä ja kaverin kanssa riehumista on tämän jälkeen vältettävä yleensä 2 kk ajan. Kun haluttu muutos on tapahtunut (1–3 kk kuluessa), pidennykset poistetaan ja hampaat kiillotetaan (tämä myös nukutuksessa).

Pulpa-amputaatio on pelastustoimenpide silloin, kun juurihoito ei ole mahdollinen (nuori hammas jonka juurenpää ei ole sulkeutunut). Pulpa-amputaatiolla tarkoitetaan hampaan kruunun lyhentämistä ja pulpan eli ytimen osittaista poistamista ja hampaan paikkaamista. Tavoitteena on saada elävä hammas pysymään elävänä, jotta juurenpää voi sulkeutua, hammasluuta muodostua ja hammas vahvistua. Osaavissa käsissä onnistumisen todennäköisyys on 93 %. Toimenpiteen mahdollinen haitta on toimenpiteen aiheuttama pulpiitti, ytimen tulehdus ja sitä seuraava kipu. Ei tiedetä kuinka kauan tämä pulpiitti aiheuttaa kipua mutta on mahdollista, että tuntemuksia on useiden kuukausien, jopa vuosien ajan.

Pulpa-amputaatio tehdään nukutuksessa ja mahdollisimman puhtaasti. Hammas lyhennetään, ydintä poistetaan noin 5 mm verran ja verenvuoto tyrehdytetään. Tämän jälkeen asetetaan lääkepaikka MTA (mineral trioxide aggregate), jonka tehtävänä on auttaa hammasluuta muodostavia soluja tekemään lisää hammasluuta sillaksi paikan alle. MTA suojataan lasi-ionomeeripaikalla, jonka jälkeen alue viimeistellään muovipaikalla. Lopuksi kaikki reunat silotellaan ja pinnoitetaan. Ensimmäinen kontrolli on 3–6 kuukauden kuluttua ja sitten vuosittain. Kontrollit eli hammasröntgenkuvat otetaan aina rauhoituksessa tai nukutuksessa. Suurin osa epäonnistuvista hoidoista epäonnistuu ensimmäisen 6 kk aikana, mutta on myös mahdollista, vaikkakin harvinaista, että hoito epäonnistuu vuosia myöhemmin. Hoidon epäonnistuminen eli hampaan ytimen kuolema nähdään aina viiveellä. Ajan kuluessa kuollut hammas tekee alueelle paiseen, siksi kontrolliröntgenkuvat ovat tärkeitä. 

Ei tehdä. Totesin harjoitusten jälkeen, että juurihoitoja pitäisi tehdä vähintään muutama kuukaudessa, jotta sekä taito että nopeus ja paikka-aineiden säilyvyys olisi järkevällä tasolla. Pääkaupunkiseudulta löytyy klinikoita, joissa juurihoidot onnistuvat, meille kaikille on parempi ohjata juurihoitopotilaat  sinne (esim. Anident).

Hampaan voi toki aina poistaa, mutta tärkeän hampaan puuttuminen voi vaikuttaa koiran suun- ja hampaiden käyttöön. Juurihoidolla kuollut hammas saadaan pysymään toiminnallisena, kivuttomana ja ilman tulehdusta, kun kaikki elävä kudos hampaan sisältä on poistettu. Juurihoito ei sovi nuoren hampaan hoidoksi, koska juurenpää ei ole vielä sulkeutunut eikä se sovi hoidoksi silloin, kun hammas ollaan vaarassa menettää parodontiitin vuoksi. Minkä tahansa hampaan voi periaatteessa juurihoitaa, yleensä kyse on kulmahampaasta tai ylä P4-hampaasta tai ala M1-hampaasta, jotka ovat koiran (ja kissan) tärkeimmät hampaat.

Paasto ei olekkaan ihan yksiselitteinen asia. Mahan pitäisi olla tyhjä, mutta liian pitkä paasto voi lisätä riskiä happaman mahanesteen nousemiselle ruokatorveen ja mahdollisesti jopa keuhkoihin (regurgitaatio). Eri tutkimuksissa ollaan saatu erilaisia tuloksia ihanteellisen paaston suhteen joten sopiva paasto on hyvä määrittää mahdollisimman yksilökohtaisesti. 

Tässä muutama yleissääntö: terveelle aikuiselle koiralle ja kissalle paastosuositus on 4-6-8 tuntia, mutta vanha suositus 12 tuntia (yön yli paasto) on ihan ok myös. 

Alle 8 viikon ikäiselle tai alle 2 kilon painoiselle ei suositella yli 2 tunnin paastoa.

Sokeritautiselle suositellaan annettavan puolikas ruoka-annos 2-4 tuntia ennen anestesiaa (insuliinin annoksesta sovittava eläinlääkärin kanssa).

Jos potilaalla on suurentunut regurgitaatioriski, voi olla hyvä, että paasto (myös vesipaasto) on 6-12 tuntia mutta potilaalle annetaan pieni annos (10-25% normaalista annoskoosta) hyvin sulavaa ruokaa 4-6 tuntia ennen anestesiaa. Näille potilaille suositellaan myös mahansuojalääkkeitä. 

Ja kaneja ja jyrsijöitä EI SAA paastottaa, niillä pitää olla spesiaalit herkut mukana eläinlääkärissä jotta ne söisivät ennen nukutusta ja heti sen jälkeen.

On hyvin tärkeää kertoa mahdollisista lääkityksistä ennen nukutusta ja varmistaa ajoissa, onko parempi antaa vai jättää antamatta nukutuspäivän aamuna. Tässä muutamia huomioita:

- sydänlääkkeistä pimopendaani on ehdottomasti annettava aamulla, mutta muita  sydänlääkkeitä ei saa antaa (ACE-estäjät ja nesteenpoistolääkkeet, verenpainelääkkeet)

- Kilpirauhaslääke koiralle (hypotyreoosin hoitoon esim. forthyron) annetaan aamulla

- Kilpirauhaslääke kissalle (hypertyreoosin hoitoon esim Apelka, Felimatzole) annetaan aamulla

- Addison lääkkeet (florinef) annetaan, lisäksi kortisonin annosta yleensä hieman nostetaan

- Cushing lääkkeitä (Vetoryl) ei saa antaa aamulla

- Insuliini annetaan ruoan yhteydessä yleensä puolikkaalla annoksella, mutta tästä kannattaa ehdottomasti aina sopia erikseen ja varmistaa paras annos ja aikataulu

- Kipulääkkeet erikseen sovitusti ja niistä on aina kerrottava eläinlääkärille. Gabapentiinin saa yleisesti antaa.

- Eroahdistuslääkkeet ja mielialalääkkeet voivat rajoittaa joidenkin esilääkkeiden käyttöä joten keskustele niistä etukäteen eläinlääkärin kanssa

- Paikallislääkkeet esim silmätipat annetaan  normaalisti.

- Virtsankarkailuun Propalin annetaan normaalisti.

- Mahdollinen antibioottikuuri kannattaa antaa normaalisti.

Valmistuin eläinlääkäriksi Helsingissä 2006. Tein koulun ohessa ja kolme kesää lähinnä kunnaneläinlääkärin sijaisuuksia ja perustin oman klinikan 2007. Hampaisiin jatkokouluttautuminen alkoi vuonna 2011 oikeastaan sattumalta, kun tarjoutui mahdollisuus lähteä kongressimatkalle Kreikkaan. Jo ensimmäinen luento imaisi mukaansa ja sillä tiellä työelämä jatkuu. Olen käynyt European Veterinary Dental Forum kongresseissa www.evdf.org tästä lähtien vuosittain. Näiden lisäksi hammaskurssit 1, 2, 3 ja 4 European School for Advanced Veterinary Studies www.esavs.org ja www.accesia.se Extraction ja Perfecting endodontics kurssit Ruotsissa. Kurssien lisäksi kollegoiden vertaistuki on ollut oleellinen tuki hampaisiin perehtyessä.

Hammaskurssien ja -luentojen lisäksi kulutan takapuolta anestesiaan perehtymisessä, luentoihin on tullut osallistuttua sekä Suomessa että ulkomailla, ulkomailla London Vet Show ja BSAVA sekä nyt 9/2025 World Congress of Veterinary Anaesthesiology - World Congress of Veterinary Anaesthesiology kongressi Pariisissa.