Q&A
1. Vaatiiko hammaskivenpoisto nukutuksen?
Kyllä vaatii. Hyvin suoritettuna nukutus on rauhoitusta turvallisempi ja se on ehdottoman välttämätön huolelliselle ja kivuttomalle hammashoidolle. Ilman nukutusta hankalia tai kivuliaita kohtia ei päästä tutkimaan tai hoitamaan ja hammaskivenpoisto jää pintapuoliseksi ja kosmeettiseksi, johtaen ongelmien pahentumiseen ja lisääntyneeseen kipuun.
2. Minkä ikäisen koiran tai kissan voi vielä nukuttaa?
Ikä ei koskaan ole este nukutukselle, mutta terveydentila on hyvä selvittää mahdollisimman huolella aina kun lemmikki on seniori-iässä tai varsinkin yli 12-vuotias. Tämä voi tarkoittaa laajempia verikokeita ja/tai sydänultraa tai keuhkojen röntgenkuvia. Vanhin hammaspotilaani on ollut 19-vuotias koira jonka kanssa kaikki meni hyvin. Kaikki ansaitsevat kivuttoman suun mutta kukaan ei sen enempää kuin seniori-ikään ehtinyt lemmikki!
3. Otetaanko teillä hammasröntgenkuvia?
Kyllä, hammasröntgenkuvat ovat tärkeitä hampaiden kunnon arvioimiseksi. Tutkimusten mukaan, jos hammastarkastuksessa ei havaittu
poikkeavaa, hammasröntgenkuvista löytyi merkittäviä löydöksiä 27,8%:lla koirista,
41,7%:lla löydöksiä, jotka on hyvä tietää mutta eivät vaadi toimenpiteitä. Jos
hammastarkastuksessa oli havaittu jotain jo etukäteen, hammasröntgenillä
saatiin lisälöydöksiä 50%:lla koirista. Silti hammasröntgen ei ole kaiken
kattava, rtg näkee luukadon vain jos yli 30-40% luusta on menetetty (Verstraete
et al 1998).
4. Miten Juuressa varmistetaan turvallinen nukutus?
Ennen nukutusta kyselemme potilaan historiasta kaikenlaista ja eläinlääkäri tekee yleistutkimuksen jonka perusteella suunnitellaan lääkevalinnat. Koko toimenpiteen ajan nukutusta valvoo kokenut ja koulutettu klinikkaeläinhoitaja apunaan laadukkaat ja ajanmukaiset anestesia- ja valvontalaitteet (mm. verenpaine, sydämen syke ja sähkökäyrä EKG, lämpö, kudosten happisaturaatio ja uloshengitysilman hiilidioksidipitoisuus). Tämä vapauttaa eläinlääkärin tekemään toimenpiteensä turvallisesti ja aikaa tuhlaamatta. Meillä panostetaan myös heräämövalvontaan emmekä koskaan kotiuta vielä tokkuraista lemmikkiä. Saat mukaasi huolellisesti täytetyn anestesianvalvontakaavakkeen, joka on tallennettu potilaskortille myöhempää tarvetta varten.
5. Milloin koira tai kissa pitäisi tuoda ensimmäiseen hammashoitoon?
WSAVA Global Dental Guidelines on kaikkien saatavilla oleva kansainvälinen hammashoitosuositus joka perustuu alan huippujen tekemiin tutkimuksiin. Hammasongelmien yleisyyden vuoksi ensimmäistä hammashoitoa suositellaan kissoille ja pienille koirille jo viimeistään 1-vuotiaana ja isoillekin koirille viimeistään 3-vuotiaana. Tämän jälkeen hammashoito nukutuksessa on yleensä tarpeen 6-24 kk välein, hampaiden tilanteesta ja kotihoidosta riippuen.
6. Mitä hampaiden kotihoito pitäisi sisältää, onko hampaiden harjaukselle vaihtoehtoja?
Kaikista tärkein ja parhain kotihoito on päivittäinen hampaiden harjaus. Ei meille ihmisillekkään ole sitä korvaavaa tuotetta. Kaikenlaisia veteen ja ruokaan lisättäviä aineita löytyy pilvin pimein, kuten myös erilaisia pureskeltavia herkkuja. Jos haluat tarkemmin tietää, mikä hyöty jostain tuotteesta on, katso onko sillä VOHC-hyväksyntä ja mihin se perustuu (www.vohc.org). Lyhyesti sanottuna tietyistä maitohappobakteereista ja merilevävalmisteistä vaikuttaisi mahdollisesti olevan hieman apua ja puruluut auttavat niiden hampaiden alueella, mitä pureskeluun käytetään. Aidot luut voivat aiheuttaa monenlaisia ongelmia mm. hampaan murtuman, joten hampaiden hoidoksi niitä ei voi suositella.
7. Mitä hammastarkastus tarkoittaa?
Hammastarkastus kuuluu aina hammashoitopaketin hintaan, sen voi luotettavasti tehdä vain nukutuksessa. Hammastarkastus on jokaisen hammashoitokäynnin kulmakivi. Hammastarkastuksessa arvioidaan jokaisen hampaan tilanne ja kirjataan ylös sen ympärillä olevan ientaskun syvyys ja PD-luokitus kuten myös muut mahdolliset asiat (hampaan vauriot, poikkeavuudet, mahdollinen kuluminen, liikkuvuus, ahtaus viereisiin hampaisiin nähden, virheasento jne.). PD-luokitus tarkoittaa hampaan tilannetta, ennustetta ja hoidon tarvetta ja yleensä vaatii hammastarkastuksen rinnalle myös hammasröntgenkuvat.
8. Mikä on PD-luokitus?
Englanniksi periodontal disease eli ikenen ja hampaan tukikudosten tulehduksen aste.
PD0 = terve, ei ientulehdusta, ei parodontiittia, hampaan ennuste parodontiitin osalta erinomainen.
PD1=ientulehdus, ei parodontiittia, hampaan ennuste on vielä hyvä, mutta ientulehdus altistaa parodontiitille.
PD2=alkava / lievä parodontiitti, korkeintaan 25% luukato. Hampaan ennuste on varauksellinen, aikaisella hoidolla mahdollisesti hyvä ja ilman hoitoa heikko. Ilman hoitoa parodontiitti etenee.
PD3=kohtalainen parodontiitti, 25-50% luukato. Hampaan ennuste on hyvin varauksellinen, suurin osa hampaista joutuu poistolistalle tässä vaiheessa. Joissain tapauksissa tärkeämmän hampaan eteen kannattaa tässä vaiheessa tehdä erityistoimenpiteitä (avoimena puhdistus ja mahdollinen luusiirre GTR guided tissue regeneration).
PD4=vakava / pitkälle edennyt parodontiitti, luukato 50% tai enemmän. Tämä on jo vaarallinen ja kivulias tilanne ja hammas lähes poikkeuksetta joudutaan poistamaan.
9. Voiko koira / kissa pärjätä ilman hampaita?
Erinomaisesti! Luonnossa villieläin todennäköisesti kuolisi ilman työkalujaan (riippumatta siitä puuttuvatko ne vai ovatko ne kivun vuoksi käyttökelvottomia) mutta lemmikille hampaaton elämä on aina ehdottomasti kipeitä hampaita parempi vaihtoehto. Mikäli mahdollista, panosta ennaltaehkäisyyn ja suun ja hampaiden terveyteen mutta jos tilanne sitä vaatii, hampaiden poistoa ei tarvitse pelätä tai surkutella.
10. Miten voin nähdä, onko lemmikilläni hammaskipua?
Et välttämättä mitenkään. Suurin osa asiakkaistani on havainnut hammaskivun vasta hoidon jälkeen, koirat ja kissat ovat mestareita peittämään kipua eivätkä käytännössä koskaan lopeta syömistä sen takia. Tässä lista mahdollisista näkyvistä oireista: muuttunut kontaktin ottaminen omistajaa kohtaan, kuolaaminen, aggressio, vetäytyminen, häiriöt nukkumisessa, vähentynyt turkinhoito, muutokset syömistavoissa, muutokset mieltymyksessä ruoan laadun suhteen (kovasta pehmeään), ruoan lisääntynyt liikuttaminen suussa ja kokonaisena nieleminen, pureskelun välttäminen toisella puolella, maiskutus tai huulien liikutus, hampaiden narskutus, kielen roikottaminen suusta, muutokset leikkimisessä, verta ruoassa, lelussa tai kulhossa, verinen sierainvuoto, niiskutus, naaman hankaaminen, karvan lähtö kuonon alueelta, ruoan pudottaminen, haluttomuus pureskella.
11. Mikä aiheuttaa ientulehduksen?
Hampaan puhjettua sen pinnalle kiinnittyy glykoproteiineja ja bakteereita jotka muodostavat biofilmi eli plakin. Sen tahmean töhnän jota löydät aamulla omien hampaidesi pinnalta, vaikka et ole syönyt mitään illan hampaiden pesun jälkeen. Kun tämä plakki mineralisoituu, muodostuu hammaskivi. Puhdistuksen jälkeen plakkia on 3 tunnissa ja hammaskiveä 72 tunnissa ilman kotihoitoa. Plakki ienrajalla ja ientaskussa aiheuttaa ientulehduksen.
- 1 g plakkia sisältää 300 miljoonaa bakteeria noin 400:sta lajista
- 100 miljardia bakteeria poistuu syljen mukana päivittäin
- Osalla ientulehdus ei etene ja osalla etenee parodontiitiksi, tähän vaikuttaa tasapaino bakteerien ja puolustusmekanismien välillä.
Plakkibakteerit ovat 1000 - 1500 kertaa vastustuskykyisempiä antibiooteille ja 500 000 kertaa vastustuskykyisempiä puhdistusaineille verrattuna yksittäiseen bakteeriin (Elder et al. 1995, Socransky et al. 2002, Quirynen et al. 2006).